Uagut pilluta

Julien Parsons:

RAMM-imut tikikkaanni isumaqarpunga katersugaasivik ataatsimut isigalugu eqqarsaatigisinnaagitsik kisianni, ilumut, assigiinngitsorpassuarnik sananeqarpoq. Uanga Julien Parsons-imik ateqarpunga. RAMM-imi katersuiniarnermut pisortaavunga, aammalu 2004-miit RAMM-imi sulisinnaasimavunga, taamaattumik allanngortiterinerit ullumikkut takussasagut arlallit takusinnaasimavakka aammalu qanoq ataqatigiinnersut.

Kunngip Albertip eqqaani katersugaasivik ukiut 150-it sinnerlugit ukioqalerpoq, taannalu prins Albertimut eqqaaniarluni pilersinneqarpoq. Taamaattumik maanna Albert Memorial Institutionip foyeriani aallaqqaammut inissisimavugut, tassa RAMM-ip aallaqqaasiutaa.

Aallaqqaammut katersugaasivittut atuakkiorfiusullu, kiisalu kollegiatut eqqumiitsuliornermillu ilinniarfiusutut pilersinneqarpoq. Aammalu soorlu suliassat assigiinngitsut taakku illup iluaniit nuussimasut, taamatuttaaq katersugaasivik katersugaasivinni aammalu katersugaasivinni annertusarsinnaasimavaa, soorlu katersugaasivik ullumikkut ilisimavarput.

Pisuinnarluni sanaartornermi assigiinngitsunik assigiinngitsunik takusaqarsinnaavutit: ilaat illup aallaqqaasiutaanut tunngassuteqarput, ilaat ukiuni 1800-kkunni annertusarneqarsimasunut allanut tunngasut, ilaalu ukiuni 2000-kkunni sanaartornermut tunngassuteqartut.

Tunuani takusinnaavat katersugaasiviup aallaqqaasiutaata tunuani illuatungaani 1868-imi naammassineqarsimasup, taamaattumik takusinnaavat qanoq mikitigisimanersoq, aammalu taanna literally foyerimik aammalu gallerimik inissaqartitsinermik allaanerunngilaq.

Illuaqqami inissisimaffimmi nikkorfaneq tassaavoq ataatsimeersuarneq nutaaq takusinnaallugu periarfissat annerpaat ilaat. Taamaattumik, tassani, pissarsivugut, qiviaraanni, takusinnaavat aallaqqaammut 1868-imi illup illuatungaani ullumikkut sanaartorneq naapippaa. Aammalu tassaavoq taanna misigisaq nutaaq nutaaq ataatsimoortinneqarnerat, isumaqarpunga, taanna illup iluani annertuumik ilaavoq.

Taamaattumik una galleri maanna inissisimaffigisagut 1895-imi sananeqarpoq, aammalu gotisk coved plafond-imik kusanartumik peqarluni. RAMM-imut sanaartornermi aallaqqaammut toqqarneqarsimasoq tassaavoq Gothic Revival, taannalu tassaavoq facade-a immikkuullarissumik. Kisianni sanaartortut illup iluani galleriinik ilanngussaqarmata aamma gotiskimik assilisassiat atortarpaat. Taamaattumik World Cultures-ip katersugaasivia aqqusaarlugu, periarfissaqaruit, qummut qiviarsinnaavutit aammalu illup iluani nuannersumik takusaqarsinnaavutit, kiisalu aamma takussutissat nuannersut.

RAMM-imi angalaarnermi aallaqqaammut sanaartorneq suli aniguisoq takusinnaavat, kisiannili aallaqqaammut takussutissiat takuneqarsinnaanerat assut qaqutigoortuuvoq. Taava, tunuliaqutaasoq, Sladen-galleri, tassaavoq gallerimik assersuut fantastisk ataaseq, sorsunnersuup siulliup siornatigut inissinneqarneraniit allanngortinneqarsimanngitsoq. Tassani Percy Sladenimit stjerne-nik uumasunillu tassunga attuumassuteqartunik katersuiniartoqarpoq. Tuluit Nunaanni katersukkat pitsaanerpaat ilaat, sulilu aallaqqaasiutitut takutinneqartarpoq. Taanna ilumut perlequtaavoq.

Taamaattumik maanna Ancient Worlds-imi katersugaasivimmi inissisimavugut, eqqumiitsuliat marlunnut tunngasut atorlugit. Kisianni inuppassuit siornatigut RAMM-imut pulaarsimasut, ukiuni 20-ini, tamanna Gerald-ip isiginnaartarfiatut ilisimassavaat, tassami Gerald allamiissimavoq, naqqani qummut strejkeqarluni, aammalu taanna qanittukkut isigalugu isigalugu isigalugu.

Taamaattumik una tassaavoq Geraldip illuutaa nutaaq, taannalu 2011-p naaneraniit tassaniippoq, Geraldip siornatigut inissisimaffianiit nutaamik inissisimaffimmut nuutsinneqarsinnaanera tassaavoq ilumut galleriap qalia aqqutigalugu katersuuffimmi. Taamaattumik taanna katersugaasivimmut piffissaavoq ilumut pingaaruteqartoq pingaaruteqartorlu, ammaqqinnissaa sioqqullugu.

Gerald RAMM-imi stjerne-usimavoq 1919-imi tikinnerminiit, aammalu uumasunik annertuunik katersuiniarneq tikimmat, taakku ilumut ajornartorsiuteqarsimapput, tassami tamaasa inissaqanngimmata. Taamaattumik RAMM-ip tunuani piffissap ilaani inissiat sananeqarput, katersuisartup kingorna Peel Hut-imik taaneqartartoq, tamannalu ukiuni 50-ini missaanni atuussimavoq.

Aammalu ilumut taamaallaat takutitsivoq katersugaasivik katersukkani annertusartuaannarnikuummat, amerlanerulertuaannarnikuulluni, aammalu aatsaat inissaqartinneqarluni. Aammalu RAMM-imi angalaarnermi takusinnaavat qanoq ililluni inissaq allanngortinneqarsimanersoq aammalu kinguaariit ingerlaneranni atorneqarsimasoq, soorlu katersukkat amerlassusaat, katersukkat pisuussutaat aammalu katersukkat pisuussutaat qanoq iliuuseqarfiginiarlugit.

Taamaattumik maanna Garden Entrance-imi inissisimavugut, tassa katersugaasivimmut allanngortitsinermi piffissami kingullermi. Tamanna ilaavoq sanaartornermut ammartumut 2011. Taamaattumik ukiut 20-t naalerneranni katersugaasivik ukiunik takussutissiorsimavoq, taamaattumillu suliniut angusaqarluartoq aallartippoq nutarterlugu, tassunga ilanngussaqarnissaq, kisianni qulakkeerlugu viktoriamiut archite-at aamma viktoriamiut archite-at annaannginnissaat. Taamaattumik pisimasoq tassaavoq moulding, marriing, pioreersut nutaallu, isumaqarpungalu tamanna pitsaanerpaamik takusinnaagitsik nutaamik isertitsivimmi.

Ineriartortitsinerup nutaap ilaatut inissiat qangarnisat iluarsaanneqarnerat kisiat pineqanngilaq. Aammattaaq inissanik nutaanik pilersitsinissaq pineqarpoq, tassami pingaarnertut piumasaqarfigisatta ilaat tassaavoq inuit saqqummersitsinernik allanngorartunik aammalu imarisaannik nutaanik neqerooruteqarnissaq. Taamaattumik inissaq taanna, Galleri 20 nutaaq sananeqarnera, inuit RAMM-imut tikissinnaalernissaannut aammalu nuannaarutigineqartarnissaannut aammalu imarisaannik nutaanik nuannarisaqarnissaannut aqqutissatut sanaartornermut pingaaruteqarsimavoq.

Soorlu takusinnaagitsik oqaluttuaq pissanganartoq aammalu assigiinngitsunik stiilinik assigiinngisitsisoqarpoq. Kisianni taanna assut nuannaraara. Tassa RAMM-imi pissanganarnerpaat ilaat. Illup oqaluttuassartaa una ineriartornerani takusinnaavat, qularinngilaralu ukiuni 150-ini tulliuttuni ineriartortuassasoq.

Julien Persons katersugaasivimmi angalaarpoq, illup sananeqaataanik oqaluttuarluni, katersugaasivimmilu takussutissat piffissap ingerlanerani qanoq allanngorsimanersut pillugit.

Morwena Stefans:

Taamaattumik konservatorip atortussat tamanut pissarsiarineqarsinnaanngortinnissaannut ikiuutaasarpoq, katersugaasivimmi takutinneqarnissaannut akiuussinnaanngortillugit.

Uanga Morwena Stephens-imik ateqarpunga aammalu maani RAMM-imi inissisimalluni konservatoriuvoq.

Illersuineq ilumut tassaavoq katersukkat pitsaanerpaamik illersorneqarnissaat. Aammalu suliassatta annerpaartaat ilumut tassaavoq pinaveersaartitsinermik illersuinermik imaluunniit katersuiniarnermik isumaginninnermik taasartakkagut. Taamaattumik pisut ajorseriarneqannginnissaat qulakkeerniarlugu.

Aammalu, tekstilkonservatoritut, taanna Englandip kujataani annertuumik nassaartarpara, pissutigalugu pissutsit assut pissanganartut aammalu pissanganartut. Teppip qimmit qimuttut aamma atisanik qimmit qimuttut amerlapput, taakkulu larvaat ilumut ulloq, meqqut aamma qimmit qimuttut annertuumik ajoqusersinnaavaat.

Taamaattumik atortoq una siullermik kigutinut vakuum atorlugu ikkussorneqarpoq – taamaattumik assut aqunneqarluni, qaqutigoortumik imeq. Aammalu taava sumiiffiit ajoqusersimasut assut pissanganartumik nerrivimmik ikkussorneqarput, suli ajornerulernissaq annaasaqarnissaq pinaveersaartinniarlugu. Taava tassaavoq nerrivik assut pitsaasoq split silkeforing tamakkerlugu aqqusaarlugu stitched.

Aammalu taava manchettit assut qasersimapput aammalu qasersumik isikkoqarsimallutik, taamaattumillu våd-cleaned-iusimapput aammalu tamanna qanoq ittumik guld-imik aammalu qasersumik pissuseqartitsivoq. Aammalu taava ilaatigut killeqarfik immikkoortinneqarsimasoq, taanna inissisimaffimmut ikkussorneqarsimavoq, atorlugu assut fine bøjede perlednål aammalu assut fine tråd.

Suliap pingaaruteqartup ilaa tassaasimavoq mannequinip piareersarneqarnera. Taamaattumik, aallartittarpugut papier-mâché-mik mannequin-imik, taanna atortumit minneruvoq pissutigalugu malunnarpoq pingaaruteqartoq atortumut qanoq iliuuseqartannginnissaq.

Taamaattumik ukiuni 1800-kkunni atortoq taamaattoq, avammut atortoq, atorneqartarpoq stomacher-imik, ajoraluartumillu stomacher-i aallaqqaammut atorneqarsinnaasumik inissisimavoq. Taamaattumik stomacher-imik syre-mik kortimik aamma siilimik katersugaasivimmi qalipaatigineqarsimasumik sanasimavugut.

Kjoler piffissami tassani frontimik assut flat-eqartassapput, kisiannili assut angisuunik hips-eqartarlutik. Aammalu tamanna anguneqartarpoq netto atorlugu volumen-imik pilersitsinermi, ilaatigut base-petticoat-imi boning-imik, kisiannili taava pocket-hoop-inik taasartakkatsinnik, taakkulu netto-t petticoat-it ataani atorneqartarput. Taava allat tamarmik allat tamarmik qulaani siilimik toppetticoat-imik ikkussisarpugut.

Aammalu taamatuttaaq slør-it silkimik qalipaasarput, qulakkeerniarlugu tigusisinnaanngitsumik atisamut ikkussinnaanissaat.

Atortut sakkortunerusut soorlu una assut kusanartoq, højstatus-imik, aamma akikitsumik atisat – uanga ilisimasara tassaavoq inuit assigiinngitsut tamarmik tassunga sunniuteqarsimasut. Taava tassaavoq malunnarpoq designerip silkimik atortumik suliaqartoq, tassaavoq atortussiassat taanna atortussiassat, atortussiassat.

Taamaattumik, assersuutigalugu atortumi tassani, trimmingit tamarmik ilumut atortumi qalipaatinut naleqqupput, taamaattumillu tassani inuppassuit piginnaassuseqarluartut ataatsimoorlutik atortup sananeqarnerani suna tamaat suliarineqartarpoq.

Ilaatigut ilaatigut ajoqusertoqartassaaq, pisut låneqarsimatillugit. Taamaattumik uani annikitsumik ajoqusertoqarpoq tassani ilaatigut perlerortitsisoqarsimavoq. Taamaattumik taakkuuppuut indianerit mokkasinit RAMM-imi World Cultures-imi katersuiniarnermit. Hide-mik peqarpugut, taanna Indigenous-iussaaq, kisianni atortussanik tuniniaanermi. Taamaattumik ulloq niuerneqartarpoq, taannalu Vestlandimeersinnaavoq, ingammik una fine rød bredklæde, aammalu taava glasperler immaqa Bøhmenmeersuusinnaavoq. Qujanartumik atortussat tamarmik tassaniipput, taamaattumillu qiviassavara qanoq ittumik trådimik atuinissaq aammalu qanoq ililluni stitchit ankerneqarnissaat kingornalu perlequtit iluarsineqarnissaat.

Taamaattumik katersugaasivinnut pulaartarlunga atisat saqqummersinneqarsimasut takusarlugit, ataaseq soqutigisara tassaavoq atisat aammalu atortut, teksturit, qalipaatit. Aammalu taakkuuppuut ilaatigut pissutaasut siullerpaamik tekstilinik paarsinermut uannut soqutiginnilersitsisut.

Taamaattumik ilumut psykologimik ilinniarpunga siullerpaamik ilinniarlunga, kisianni paasivaara immikkut tekstilit soqutigisaralugit. Illersuineq assut nuannaraara, tassami suliassat tamarmik assigiinngisitaarput. Ilaatigut pissanganarnerunngitsunik suliaqartariaqartarpugut, soorlu kissarnerup ajorseriarnera il.il. Kisianni tamatumalu saniatigut ilumut misigisarpat tamakku inuit kinguaariit matuma siorna inuusimasut atorsimagaat, tamannalu assut pissanganartuuvoq oqaluttuanik atisat atortullu oqaluttuarisinnaasaanik qanilliartorsinnaagatta.

Morwena Stephens oqaluttuarpoq RAMM-imi illersuiniaqatigiit qanoq ilillutik tekstilinik katersuiniarnermi atortussanik pingaaruteqartunik illersuiniarlutik suliaqartarnersut, aammalu immikkut piginnaasatik aammalu niuernermi trikkitik saqqummiullugit.